30.3.2019 Numerotaidot-asiantuntijapaja
Loppuviikko Osaan-hankkeessa vierähti matematiikan oppimiskysymysten parissa. Tapasimme perjantaina Otavan Opiston matematiikan opettajien kanssa. Paikalla olivat lisäkseni Taru Toppola, Kirsi Sojakka, Lauri Ylä-Jussila, Ville Mäkinen ja Mika Aarnio. Tapaamisen tavoitteena oli keskustella numerotaidoista lukutaitovaiheessa, alkuvaiheessa ja päättövaiheessa. Tavoite oli myös hahmotella matemaattisia testejä lukutaitovaiheen ja alkuvaiheen alkuun ja loppuun.
Tähän mennessä olemme tehneet sivuille jonkin verran numerotaitoihin liittyvää materiaalia nimenomaan suomen kielen ja reaaliopetuksen tuntisisältöihin. Iltapäivällä suunniteltiin numerotaidon lähtötasotestiä, jossa ohjeet ovat kielellisesti mahdollisimman riisutut. Runko saatiin valmiiksi, ja se toteutetaan digitaalisesti ja viedään nettisivuille. Tämän kevään aikana valmistuu myös alkuvaiheen loppuun soveltuva testi. Tekeillä olevat testit ja tehtävät ovat tarkoitettuja sekä opiskelijoiden itsearviointiin että opettajien työkaluiksi. Opettajan on hyvä tietää myös oman ainealueen ulkopuoliset vaatimukset ja tiedostaa se, että hän pystyy omilla tehtävävalinnoillaan tukemaan monipuolisesti opiskelijan kehittymistä oppiaineainerajoista välittämättä.
Haluan suositella kaikille Niilo Mäki Instituutin julkaisemaa kirjaa Matematiikan opetus ja oppiminen.Matematiikan opetus ja oppiminen (Jorma Joutsenlahti). Teksti avautuu humanistille ja on jo muutaman luvun jälkeen herättänyt mielenkiintoisia ajatuksia opettamisesta ja oppimisesta. Suomalaiset lapset saavat peruskoulussa yli 1200 tuntia matematiikan opetusta ja tähän päälle tulee vielä esikoulussa ja kotona tehty pohjustus numerotaitoihin. Kaiken tämän lisäksi lapset ovat piirtäneet, askarreleet ja pitäneet kynää kädessä lukuisia tunteja. Lukutaitovaiheessa matematiikan kirjan ensimmäistä kertaa avannut aikuinen opiskelee noin 220 tuntia ennen päättövaiheeseen siirtymistä. Mitkä ovat ne minimitaidot, jotka tulisi tässä ajassa saavuttaa ja mihin opetuksessa tulisi keskittyä? Tämä voisi olla seuraavan blogin aihe ja silloin äänessä on matikisti.
Matemaattisia taitoja ja niiden kehitystä kouluiässä on selitetty monilla kognitiivisilla tekijöillä. Kirjassa mainitaan mm. lukujonotaidot, lukumäärien vertailuun liittyvät taidot, numerosymbolien hallinta sekä yleiset oppimisen valmiudet kuten prosessointinopeus, työmuisti ja tarkkaavaisuus. Keskeisimmäksi matemaattisten taitojen kehitystä ennustavaksi tekijäksi ovat osoittautuneet lukujonotaidot eli kuinka hyvin lapsi osaa luetella lukuja etu- ja takaperin ja kuinka hyvin hän ymmärtää lukujen välisen järjestyksen. Miksi lukujonojen hallinta on niin voimakkaasti sidoksissa matemaattisten taitojen kehitykseen? Lukujonojen hallinta on perustaito ja perustaidon automatisoitumisen myötä resursseja vapautuu vaativampaan ongelmaratkaisuun. Esimerkkinä lukujonojen hallinnasta voi ilmeisesti mainita kertolaskutaulukon pänttäämisen ja sen ymmärtämisen. Aikuisia maahanmuuttajia ei tutkimuksessa käsitelty, mutta tuskin tulkinta ja panostus on väärä, jos esimerkiksi suomen kielen opetukseen voitaisiin lisätä juuri tällaisia elementtejä.
Lapsi oppii lukemaan melko nopeasti sen jälkeen, kun hän oivaltaa kirjaimen ja äänteen vastaavuuden. Matematiikan oppiminen on luonteeltaan erilaista ja se vaatii paljon harjoitusta. Siinä edetään yksinkertaisimman osataidon oppimisesta kohti monimutkaisempia taitoja ja kokonaisuuksia.
Monelle aikuiselle maahanmuuttajalle peruskoulun yhdeksännen luokan oppimäärä tulee vastaan liian nopeasti. Nostetaan numerotaidot luku- ja kirjoitustaidon rinnalle. Luodaan yhdessä ympäristö, jossa muistetaan lukujonotaidot, työmuistin, tarkkaavaisuuden, oivalluksen ja kielen kehittäminen. Uuden asian oppiminen ja oivaltaminen lisää opiskelijan itsevarmuutta, opiskelutaitoja ja ennen kaikkea motivaatiota. Unohdetaan oppiaineiden rajat ja omat reviirit, opitaan toisiltamme ja vaikutetaan!
Tervetuloa Otavan Opistolle jatkamaan tästä lauantaina 11.5.2019 kello 10.00!
