30.3.2019Ā Numerotaidot-asiantuntijapaja
Loppuviikko Osaan-hankkeessa vierƤhti matematiikan oppimiskysymysten parissa. Tapasimme perjantaina Otavan Opiston matematiikan opettajien kanssa. Paikalla olivat lisƤkseni Taru Toppola, Kirsi Sojakka, Lauri YlƤ-Jussila, Ville MƤkinen ja Mika Aarnio. Tapaamisen tavoitteena oli keskustella numerotaidoista lukutaitovaiheessa, alkuvaiheessa ja pƤƤttƶvaiheessa. Tavoite oli myƶs hahmotella matemaattisia testejƤ lukutaitovaiheen ja alkuvaiheen alkuun ja loppuun.
TƤhƤn mennessƤ olemme tehneet sivuille jonkin verran numerotaitoihin liittyvƤƤ materiaalia nimenomaan suomen kielen ja reaaliopetuksen tuntisisƤltƶihin. IltapƤivƤllƤ suunniteltiin numerotaidon lƤhtƶtasotestiƤ, jossa ohjeet ovat kielellisesti mahdollisimman riisutut. Runko saatiin valmiiksi, ja se toteutetaan digitaalisesti ja viedƤƤn nettisivuille. TƤmƤn kevƤƤn aikana valmistuu myƶs alkuvaiheen loppuun soveltuva testi. TekeillƤ olevat testit ja tehtƤvƤt ovat tarkoitettuja sekƤ opiskelijoiden itsearviointiin ettƤ opettajien tyƶkaluiksi. Opettajan on hyvƤ Ā tietƤƤ myƶs oman ainealueen ulkopuoliset vaatimukset ja tiedostaa se, ettƤ hƤn pystyy omilla tehtƤvƤvalinnoillaan tukemaan monipuolisesti opiskelijan kehittymistƤ oppiaineainerajoista vƤlittƤmƤttƤ.
Haluan suositella kaikille Niilo MƤki Instituutin julkaisemaa kirjaa Matematiikan opetus ja oppiminen.Matematiikan opetus ja oppiminen (Jorma Joutsenlahti). Teksti avautuu humanistille ja on jo muutaman luvun jƤlkeen herƤttƤnyt mielenkiintoisia ajatuksia opettamisesta ja oppimisesta. Suomalaiset lapset saavat peruskoulussa yli 1200 tuntia matematiikan opetusta ja tƤhƤn pƤƤlle tulee vielƤ esikoulussa ja kotona tehty pohjustus numerotaitoihin. Kaiken tƤmƤn lisƤksi lapset ovat piirtƤneet, askarreleet ja pitƤneet kynƤƤ kƤdessƤ lukuisia tunteja. Lukutaitovaiheessa matematiikan kirjan ensimmƤistƤ kertaa avannut aikuinen opiskelee noin 220 tuntia ennen pƤƤttƶvaiheeseen siirtymistƤ. MitkƤ ovat ne minimitaidot, jotka tulisi tƤssƤ ajassa saavuttaa ja mihin opetuksessa tulisi keskittyƤ? TƤmƤ voisi olla seuraavan blogin aihe ja silloin ƤƤnessƤ on matikisti.
Matemaattisia taitoja ja niiden kehitystƤ kouluiƤssƤ on selitetty monilla kognitiivisilla tekijƶillƤ. Kirjassa mainitaan mm. lukujonotaidot, lukumƤƤrien vertailuun liittyvƤt taidot, numerosymbolien hallinta sekƤ yleiset oppimisen valmiudet kuten prosessointinopeus, tyƶmuisti ja tarkkaavaisuus. KeskeisimmƤksi matemaattisten taitojen kehitystƤ ennustavaksi tekijƤksi ovat osoittautuneet lukujonotaidot eli kuinka hyvin lapsi osaa luetella lukuja etu- ja takaperin ja kuinka hyvin hƤn ymmƤrtƤƤ lukujen vƤlisen jƤrjestyksen. Miksi lukujonojen hallinta on niin voimakkaasti sidoksissa matemaattisten taitojen kehitykseen? Lukujonojen hallinta on perustaito ja perustaidon automatisoitumisen myƶtƤ resursseja vapautuu vaativampaan ongelmaratkaisuun. EsimerkkinƤ lukujonojen hallinnasta voi ilmeisesti Ā mainita kertolaskutaulukon pƤnttƤƤmisen ja sen ymmƤrtƤmisen. Aikuisia maahanmuuttajia ei tutkimuksessa kƤsitelty, mutta tuskin tulkinta ja panostus on vƤƤrƤ, jos esimerkiksi suomen kielen opetukseen voitaisiin lisƤtƤ juuri tƤllaisia elementtejƤ.
Lapsi oppii lukemaan melko nopeasti sen jƤlkeen, kun hƤn oivaltaa kirjaimen ja ƤƤnteen vastaavuuden. Matematiikan oppiminen on luonteeltaan erilaista ja se vaatii paljon harjoitusta. SiinƤ edetƤƤn yksinkertaisimman osataidon oppimisesta kohti monimutkaisempia taitoja ja kokonaisuuksia.
Monelle aikuiselle maahanmuuttajalle peruskoulun yhdeksƤnnen luokan oppimƤƤrƤ tulee vastaan liian nopeasti. Nostetaan numerotaidot luku- ja kirjoitustaidon rinnalle. Luodaan yhdessƤ ympƤristƶ, jossa muistetaan lukujonotaidot, tyƶmuistin, tarkkaavaisuuden, oivalluksen ja kielen kehittƤminen. Uuden asian oppiminen ja oivaltaminen lisƤƤ opiskelijan itsevarmuutta, opiskelutaitoja ja ennen kaikkea motivaatiota. Unohdetaan oppiaineiden rajat ja omat reviirit, opitaan toisiltamme ja vaikutetaan!
Tervetuloa Otavan Opistolle jatkamaan tƤstƤ lauantaina 11.5.2019 kello 10.00!