30.3.2019Ā Numerotaidot-asiantuntijapaja
Loppuviikko Osaan-hankkeessa vierƤhti matematiikan oppimiskysymysten parissa. Tapasimme perjantaina Otavan Opiston matematiikan opettajien kanssa. Paikalla olivat lisƤkseni Taru Toppola, Kirsi Sojakka, Lauri YlƤ-Jussila, Ville MƤkinen ja Mika Aarnio. Tapaamisen tavoitteena oli keskustella numerotaidoista lukutaitovaiheessa, alkuvaiheessa ja pƤƤttƶvaiheessa. Tavoite oli myƶs hahmotella matemaattisia testejƤ lukutaitovaiheen ja alkuvaiheen alkuun ja loppuun.
Tähän mennessä olemme tehneet sivuille jonkin verran numerotaitoihin liittyvää materiaalia nimenomaan suomen kielen ja reaaliopetuksen tuntisisältöihin. Iltapäivällä suunniteltiin numerotaidon lähtötasotestiä, jossa ohjeet ovat kielellisesti mahdollisimman riisutut. Runko saatiin valmiiksi, ja se toteutetaan digitaalisesti ja viedään nettisivuille. Tämän kevään aikana valmistuu myös alkuvaiheen loppuun soveltuva testi. Tekeillä olevat testit ja tehtävät ovat tarkoitettuja sekä opiskelijoiden itsearviointiin että opettajien työkaluiksi. Opettajan on hyvä  tietää myös oman ainealueen ulkopuoliset vaatimukset ja tiedostaa se, että hän pystyy omilla tehtävävalinnoillaan tukemaan monipuolisesti opiskelijan kehittymistä oppiaineainerajoista välittämättä.
Haluan suositella kaikille Niilo MƤki Instituutin julkaisemaa kirjaa Matematiikan opetus ja oppiminen.Matematiikan opetus ja oppiminen (Jorma Joutsenlahti). Teksti avautuu humanistille ja on jo muutaman luvun jƤlkeen herƤttƤnyt mielenkiintoisia ajatuksia opettamisesta ja oppimisesta. Suomalaiset lapset saavat peruskoulussa yli 1200 tuntia matematiikan opetusta ja tƤhƤn pƤƤlle tulee vielƤ esikoulussa ja kotona tehty pohjustus numerotaitoihin. Kaiken tƤmƤn lisƤksi lapset ovat piirtƤneet, askarreleet ja pitƤneet kynƤƤ kƤdessƤ lukuisia tunteja. Lukutaitovaiheessa matematiikan kirjan ensimmƤistƤ kertaa avannut aikuinen opiskelee noin 220 tuntia ennen pƤƤttƶvaiheeseen siirtymistƤ. MitkƤ ovat ne minimitaidot, jotka tulisi tƤssƤ ajassa saavuttaa ja mihin opetuksessa tulisi keskittyƤ? TƤmƤ voisi olla seuraavan blogin aihe ja silloin ƤƤnessƤ on matikisti.
Matemaattisia taitoja ja niiden kehitystä kouluiässä on selitetty monilla kognitiivisilla tekijöillä. Kirjassa mainitaan mm. lukujonotaidot, lukumäärien vertailuun liittyvät taidot, numerosymbolien hallinta sekä yleiset oppimisen valmiudet kuten prosessointinopeus, työmuisti ja tarkkaavaisuus. Keskeisimmäksi matemaattisten taitojen kehitystä ennustavaksi tekijäksi ovat osoittautuneet lukujonotaidot eli kuinka hyvin lapsi osaa luetella lukuja etu- ja takaperin ja kuinka hyvin hän ymmärtää lukujen välisen järjestyksen. Miksi lukujonojen hallinta on niin voimakkaasti sidoksissa matemaattisten taitojen kehitykseen? Lukujonojen hallinta on perustaito ja perustaidon automatisoitumisen myötä resursseja vapautuu vaativampaan ongelmaratkaisuun. Esimerkkinä lukujonojen hallinnasta voi ilmeisesti  mainita kertolaskutaulukon pänttäämisen ja sen ymmärtämisen. Aikuisia maahanmuuttajia ei tutkimuksessa käsitelty, mutta tuskin tulkinta ja panostus on väärä, jos esimerkiksi suomen kielen opetukseen voitaisiin lisätä juuri tällaisia elementtejä.
Lapsi oppii lukemaan melko nopeasti sen jƤlkeen, kun hƤn oivaltaa kirjaimen ja ƤƤnteen vastaavuuden. Matematiikan oppiminen on luonteeltaan erilaista ja se vaatii paljon harjoitusta. SiinƤ edetƤƤn yksinkertaisimman osataidon oppimisesta kohti monimutkaisempia taitoja ja kokonaisuuksia.
Monelle aikuiselle maahanmuuttajalle peruskoulun yhdeksƤnnen luokan oppimƤƤrƤ tulee vastaan liian nopeasti. Nostetaan numerotaidot luku- ja kirjoitustaidon rinnalle. Luodaan yhdessƤ ympƤristƶ, jossa muistetaan lukujonotaidot, tyƶmuistin, tarkkaavaisuuden, oivalluksen ja kielen kehittƤminen. Uuden asian oppiminen ja oivaltaminen lisƤƤ opiskelijan itsevarmuutta, opiskelutaitoja ja ennen kaikkea motivaatiota. Unohdetaan oppiaineiden rajat ja omat reviirit, opitaan toisiltamme ja vaikutetaan!
Tervetuloa Otavan Opistolle jatkamaan tƤstƤ lauantaina 11.5.2019 kello 10.00!