YKI on kielitaidon näyttötutkinto

Yleiset kielitutkinnot on tarkoitettu aikuisille ja niiden avulla voi kuka tahansa osoittaa toiminnallisen ja viestinnällisen kielitaidon yhdeksässä eri kielessä.  Kaikissa tutkinnoissa on neljä osakoetta: tekstin ja puheen ymmärtäminen, kirjoittaminen ja puhuminen. Puheen ymmärtämisen ja puhumisen osakokeet järjestetään studiossa ja muut kirjallisesti luokassa. Tutkinnot alkoivat vuonna 1994 ja sen jälkeen reilusti yli 100 000 ihmistä on osallistunut tutkintoon Suomessa.

Jyväskylän Yliopiston opettajankoulutuslaitoksen professori Mirja Tarnanen on tehnyt pitkän uran Yleisten kielitutkintojen parissa. ”Yleiset kielitutkinnot tulivat Suomeen aikana, jolloin liityttiin Euroopan Unioniin ja ajateltiin, että globalisaation myötä aikuisten kielitutkinnoille on tarvetta. Muutokset maahanmuutossa ja esimerkiksi kansalaisuuslaki vuonna 2003 siirsivät painopistettä vieraista kielistä kotimaisiin kieliin. Aluksi suomen ja myöhemmin ruotsin kielen tutkinnosta tuli keino osoittaa kansalaisuuden edellyttämä kielitaito. Valitettava trendi Suomessa on ollut viime vuosina vieraiden kielten opiskelun väheneminen ja se on heijastunut myös suoraan suoritettujen tutkintojen määrään”, kertoo Mirja Tarnanen. ”Yleisen kielitutkinnon monipuolisen kielitarjottimen arviointi ja digitalisointi ovat keskeisimmät tulevaisuuden muutokset. Kansallisen tutkinnon on ennen kaikkea oltava uskottava ja luotettava. Se, mitä arvioimme ja miten sen arvioimme, kertoo myös siitä, mitä arvostamme”, painottaa Mirja Tarnanen. Tutkintojärjestelmän kehittämiseksi on tehty paljon töitä ja toivottavaa olisi, että myös vieraiden kielten aikuisopiskelijat löytäisivät kielitutkinnon ja osallistujamäärät nousivat.

 

Uusilta Suomen kansalaisilta vaaditaan kielitaitoa

Pohjoismaista Suomessa, Norjassa ja Tanskassa kansalaisuuden saamisen ehtona on riittävä kielitaito. Ruotsissa ja Islannissa kielitaitovaatimuksia ei ole. Suomessa kielitaitovaatimus on eurooppalaisen viitekehyksen mukainen B1, Tanskassa vaaditaan enemmän ja Norjassa tyydytään vähempään. Taitotasolla B1 henkilö kykenee toimimaan arkielämässä itsenäisesti ja ymmärtää esimerkiksi tutun aihepiirin uutisista pääasiat. Taso A kuvaa alkeiskielitaitoa ja tasolla C oleva henkilö pystyy käyttämään kieltä vaivattomasti vaativissakin työelämätilanteissa.

 

Miten tutkintoon kannattaa valmistautua?

Yleisten kielitutkintojen tutkimuskoordinaattori Sari Ahola Jyväskylän Yliopistosta on pitkään seurannut suomen kielen testitulosten jakaumaa. ”Kielitaidon taso on laskenut vuosien saatossa ja ihmiset tulevat testiin liian aikaisin ja liian heikolla kielitaidolla. Varsinkin kirjallisissa taidoissa ja niin kutsutuissa testitaidoissa on puutteita. Peräti kolmannes testattavista tulee toista tai kolmatta kertaa testiin saadakseen sellaisen todistuksen, jolla voivat osoittaa kansalaisuuden edellytyksenä olevan kielitaidon. Kielitaidon osoittaminen on ehdottomasti se tärkein todistuksen käyttötarkoitus. Osakokeista erityisesti kirjoittaminen ja puhuminen ovat vaikeimmat osa-alueet. Lähtömaa, opiskelutaidot, ensikieli ja varsinkin se, miten paljon ollaan kontaktissa suomalaisen yhteiskunnan ja suomalaisten kanssa, vaikuttavat tuloksiin”, kertoo Sari Ahola ja korostaa, että opettajan keskeisin tehtävä on opiskelijan innostaminen käyttämään kieltä oppituntien ulkopuolella.

Vaikeimmat osataidot osallistujille ovat tulosten perusteella kirjoittaminen ja puhuminen. Elokuun testissä yli puolet kirjoitustehtävistä arvioitiin tason B1.1 alapuolelle. Puhumisen osakokeen tavoiterajan alapuolelle jäi lähes puolet testattavista. Puheen ymmärtäminen sujui hieman paremmin: B1.1-tason alapuolelle jäi reilu kolmannes tutkintoon osallistuneista.  Parhaiten testattavat selvisivät tekstin ymmärtämisen osakokeesta, sillä B1.1-tason alle jäi noin viidennes testattavista. Sari Ahola on kuunnellut satoja puhenäytteitä ja osaa tyhjentävästi kertoa, miksi puhumisen osakoe on haastava: ”Puhumisen taidot ovat usein heikot, mutta testitasoa ei myöskään tavoiteta siksi, että osallistujat eivät noudata tehtäväohjeita eivätkä puhu annetusta aiheesta.”

Gizem Ertoprak muutti Suomeen heinäkuussa 2018 ja noin vuotta myöhemmin hän suoritti Yleisen kielitutkinnon suomen kielen keskitason testin. ”En osannut suomea yhtään, mutta onneksi pääsin heti kotoutumiskoulutuksen kurssille. Kurssi oli totta kai erinomainen, ja sen lisäksi tein ja teen edelleen paljon tehtäviä itsenäisesti opettajien antamien vinkkien mukaan. Minulla on esimerkiksi kotona oma lista adjektiiveista ja verbeistä. Joka päivä kuulen uusia sanoja, jotka lisään vihkoon ja kerran viikossa kertaan ne kaikki. Hakeudun sellaisiin paikkoihin, joissa kuulen suomalaisten puhuvan ja yritän keskustella aina kun se on mahdollista, vaikka en ihan kaikkea ymmärtäisikään”, kertoo Gizem Ertoprak. Tällä hetkellä Ertoprakin listalla on noin 500 sanaa ja viimeisimpinä listalle tänään, eli noin reilu vuosi testin jälkeen, ovat päässeet sanat kurkistaa ja asianomainen.

Ertoprakin kielitaidon kehitys on huomattavan nopeaa. Keskimäärin kotoutumiskoulutuksen opiskelijat ovat vuosien saatossa menneet YKI-testiin huomattavasti myöhemmin kuin Ertoprak. Vuodessa keskitasolle ponnahtaneet opiskelijat voidaan laskea timpurin yhden käden sormin. Sari Ahola on samoilla linjoilla: ”B1.1-tason saavuttaminen vaatii keskimäärin ainakin kolmen vuoden aktiivisen opiskelun ja halun olla yhteydessä ympäröivään yhteiskuntaan”. Vanajaveden Opiston suomen kielen opettaja Tanja Hannolainen on valmentanut opiskelijoita testiin ja tunnistaa testitilanteen kipukohdat: ”Kotoutumiskoulutuksessa studion käyttö ja tehtävätyypit tulevat tutuiksi jo ensimmäisillä viikoilla, mutta testitilanne on kaikille stressaava. Harjoittelemme paljon keskittymistä ja kielen omaa tuottamista. Erityisen haastavaa on se, että kaikki puhuvat testissä samaan aikaan ja muiden puhe tietenkin häiritsee. Lisäksi tehtävissä pitää käyttää mielikuvitusta ja aikaa on yleensä vähän.” Vanajaveden Opistossa järjestetään pari kertaa vuodessa lyhyitä valmennuskursseja, joihin voi osallistua kuka tahansa. ”Kurssi antaa itsevarmuutta, valmiuksia ja vähentää stressiä, mutta ihmeitä sielläkään ei saada aikaan. Jos ei osaa kirjoittaa eikä lukea kunnolla, kannattaa tehdä pitkän aikavälin suunnitelma ja aloittaa tavoitteellinen opiskelu esimerkiksi opiston iltakursseilla ja aktiivisesti etsiytyä kielenkäyttötilanteisiin Gizemin tavoin”, vinkkaa Hannolainen.

Ihmisten välisessä kommunikoinnissa on kyse nimenomaan luonnollisesta reagoinnista saatuun informaatioon: kuuntelemisesta ja reagoinnista. Kielitaito ei ole pelkästään sanojen kääntämistä kielestä toiseen. Se on ennen kaikkea avain kulttuuriin ja sen syvällisempään ymmärtämiseen.

Juha Mäkirinta, Osaan-hankkeen projektipäällikkö