Hankkeen päätös

Hankkeen päätös

Your content goes here. Edit or remove this text inline or in the module Content settings. You can also style every aspect of this content in the module Design settings and even apply custom CSS to this text in the module Advanced settings.

Milloin ja miten sujuva luku- ja kirjoitustaito saavutetaan?

Milloin ja miten sujuva luku- ja kirjoitustaito saavutetaan?

YKI on kielitaidon näyttötutkinto

Yleiset kielitutkinnot on tarkoitettu aikuisille ja niiden avulla voi kuka tahansa osoittaa toiminnallisen ja viestinnällisen kielitaidon yhdeksässä eri kielessä.  Kaikissa tutkinnoissa on neljä osakoetta: tekstin ja puheen ymmärtäminen, kirjoittaminen ja puhuminen. Puheen ymmärtämisen ja puhumisen osakokeet järjestetään studiossa ja muut kirjallisesti luokassa. Tutkinnot alkoivat vuonna 1994 ja sen jälkeen reilusti yli 100 000 ihmistä on osallistunut tutkintoon Suomessa.

Jyväskylän Yliopiston opettajankoulutuslaitoksen professori Mirja Tarnanen on tehnyt pitkän uran Yleisten kielitutkintojen parissa. ”Yleiset kielitutkinnot tulivat Suomeen aikana, jolloin liityttiin Euroopan Unioniin ja ajateltiin, että globalisaation myötä aikuisten kielitutkinnoille on tarvetta. Muutokset maahanmuutossa ja esimerkiksi kansalaisuuslaki vuonna 2003 siirsivät painopistettä vieraista kielistä kotimaisiin kieliin. Aluksi suomen ja myöhemmin ruotsin kielen tutkinnosta tuli keino osoittaa kansalaisuuden edellyttämä kielitaito. Valitettava trendi Suomessa on ollut viime vuosina vieraiden kielten opiskelun väheneminen ja se on heijastunut myös suoraan suoritettujen tutkintojen määrään”, kertoo Mirja Tarnanen. ”Yleisen kielitutkinnon monipuolisen kielitarjottimen arviointi ja digitalisointi ovat keskeisimmät tulevaisuuden muutokset. Kansallisen tutkinnon on ennen kaikkea oltava uskottava ja luotettava. Se, mitä arvioimme ja miten sen arvioimme, kertoo myös siitä, mitä arvostamme”, painottaa Mirja Tarnanen. Tutkintojärjestelmän kehittämiseksi on tehty paljon töitä ja toivottavaa olisi, että myös vieraiden kielten aikuisopiskelijat löytäisivät kielitutkinnon ja osallistujamäärät nousivat.

 

Uusilta Suomen kansalaisilta vaaditaan kielitaitoa

Pohjoismaista Suomessa, Norjassa ja Tanskassa kansalaisuuden saamisen ehtona on riittävä kielitaito. Ruotsissa ja Islannissa kielitaitovaatimuksia ei ole. Suomessa kielitaitovaatimus on eurooppalaisen viitekehyksen mukainen B1, Tanskassa vaaditaan enemmän ja Norjassa tyydytään vähempään. Taitotasolla B1 henkilö kykenee toimimaan arkielämässä itsenäisesti ja ymmärtää esimerkiksi tutun aihepiirin uutisista pääasiat. Taso A kuvaa alkeiskielitaitoa ja tasolla C oleva henkilö pystyy käyttämään kieltä vaivattomasti vaativissakin työelämätilanteissa.

 

Miten tutkintoon kannattaa valmistautua?

Yleisten kielitutkintojen tutkimuskoordinaattori Sari Ahola Jyväskylän Yliopistosta on pitkään seurannut suomen kielen testitulosten jakaumaa. ”Kielitaidon taso on laskenut vuosien saatossa ja ihmiset tulevat testiin liian aikaisin ja liian heikolla kielitaidolla. Varsinkin kirjallisissa taidoissa ja niin kutsutuissa testitaidoissa on puutteita. Peräti kolmannes testattavista tulee toista tai kolmatta kertaa testiin saadakseen sellaisen todistuksen, jolla voivat osoittaa kansalaisuuden edellytyksenä olevan kielitaidon. Kielitaidon osoittaminen on ehdottomasti se tärkein todistuksen käyttötarkoitus. Osakokeista erityisesti kirjoittaminen ja puhuminen ovat vaikeimmat osa-alueet. Lähtömaa, opiskelutaidot, ensikieli ja varsinkin se, miten paljon ollaan kontaktissa suomalaisen yhteiskunnan ja suomalaisten kanssa, vaikuttavat tuloksiin”, kertoo Sari Ahola ja korostaa, että opettajan keskeisin tehtävä on opiskelijan innostaminen käyttämään kieltä oppituntien ulkopuolella.

Vaikeimmat osataidot osallistujille ovat tulosten perusteella kirjoittaminen ja puhuminen. Elokuun testissä yli puolet kirjoitustehtävistä arvioitiin tason B1.1 alapuolelle. Puhumisen osakokeen tavoiterajan alapuolelle jäi lähes puolet testattavista. Puheen ymmärtäminen sujui hieman paremmin: B1.1-tason alapuolelle jäi reilu kolmannes tutkintoon osallistuneista.  Parhaiten testattavat selvisivät tekstin ymmärtämisen osakokeesta, sillä B1.1-tason alle jäi noin viidennes testattavista. Sari Ahola on kuunnellut satoja puhenäytteitä ja osaa tyhjentävästi kertoa, miksi puhumisen osakoe on haastava: ”Puhumisen taidot ovat usein heikot, mutta testitasoa ei myöskään tavoiteta siksi, että osallistujat eivät noudata tehtäväohjeita eivätkä puhu annetusta aiheesta.”

Gizem Ertoprak muutti Suomeen heinäkuussa 2018 ja noin vuotta myöhemmin hän suoritti Yleisen kielitutkinnon suomen kielen keskitason testin. ”En osannut suomea yhtään, mutta onneksi pääsin heti kotoutumiskoulutuksen kurssille. Kurssi oli totta kai erinomainen, ja sen lisäksi tein ja teen edelleen paljon tehtäviä itsenäisesti opettajien antamien vinkkien mukaan. Minulla on esimerkiksi kotona oma lista adjektiiveista ja verbeistä. Joka päivä kuulen uusia sanoja, jotka lisään vihkoon ja kerran viikossa kertaan ne kaikki. Hakeudun sellaisiin paikkoihin, joissa kuulen suomalaisten puhuvan ja yritän keskustella aina kun se on mahdollista, vaikka en ihan kaikkea ymmärtäisikään”, kertoo Gizem Ertoprak. Tällä hetkellä Ertoprakin listalla on noin 500 sanaa ja viimeisimpinä listalle tänään, eli noin reilu vuosi testin jälkeen, ovat päässeet sanat kurkistaa ja asianomainen.

Ertoprakin kielitaidon kehitys on huomattavan nopeaa. Keskimäärin kotoutumiskoulutuksen opiskelijat ovat vuosien saatossa menneet YKI-testiin huomattavasti myöhemmin kuin Ertoprak. Vuodessa keskitasolle ponnahtaneet opiskelijat voidaan laskea timpurin yhden käden sormin. Sari Ahola on samoilla linjoilla: ”B1.1-tason saavuttaminen vaatii keskimäärin ainakin kolmen vuoden aktiivisen opiskelun ja halun olla yhteydessä ympäröivään yhteiskuntaan”. Vanajaveden Opiston suomen kielen opettaja Tanja Hannolainen on valmentanut opiskelijoita testiin ja tunnistaa testitilanteen kipukohdat: ”Kotoutumiskoulutuksessa studion käyttö ja tehtävätyypit tulevat tutuiksi jo ensimmäisillä viikoilla, mutta testitilanne on kaikille stressaava. Harjoittelemme paljon keskittymistä ja kielen omaa tuottamista. Erityisen haastavaa on se, että kaikki puhuvat testissä samaan aikaan ja muiden puhe tietenkin häiritsee. Lisäksi tehtävissä pitää käyttää mielikuvitusta ja aikaa on yleensä vähän.” Vanajaveden Opistossa järjestetään pari kertaa vuodessa lyhyitä valmennuskursseja, joihin voi osallistua kuka tahansa. ”Kurssi antaa itsevarmuutta, valmiuksia ja vähentää stressiä, mutta ihmeitä sielläkään ei saada aikaan. Jos ei osaa kirjoittaa eikä lukea kunnolla, kannattaa tehdä pitkän aikavälin suunnitelma ja aloittaa tavoitteellinen opiskelu esimerkiksi opiston iltakursseilla ja aktiivisesti etsiytyä kielenkäyttötilanteisiin Gizemin tavoin”, vinkkaa Hannolainen.

Ihmisten välisessä kommunikoinnissa on kyse nimenomaan luonnollisesta reagoinnista saatuun informaatioon: kuuntelemisesta ja reagoinnista. Kielitaito ei ole pelkästään sanojen kääntämistä kielestä toiseen. Se on ennen kaikkea avain kulttuuriin ja sen syvällisempään ymmärtämiseen.

Juha Mäkirinta, Osaan-hankkeen projektipäällikkö

Lukutaitopäivä 2020

Lukutaitopäivä 2020

Lukutaitopäivää vietetään jälleen tiistaina 8.9.2020. Osaan-hanke haluaa auttaa opettajia kartoittamaan ja seuraamaan osaajien edistymistä.

Toteutimme vuoden 2020 kevään ja syksyn aikana seurantaa mekaanisen lukutaidon kehittymisessä Vanajaveden Opiston kotoutumiskoulutuksessa moduuleissa 1 ja 2. Testauksen pohjana käytimme mekaanista lukutaitoa mittaavaa tekstiämme ja lukutarkkuuden digitaalista testiä.

Tulosta mekaanisen lukutaidon paperit kaksipuoleisena ja luetuta teksti kuukauden välein. Merkitse samaan paperiin myös lukutarkkuuden testin tulos.

Tehkää yhdessä taulukko, johon merkitsette edistymisen. Näin osaaja alkaa kiinnittää enemmän huomiota tarkkaan lukemiseen.

Osaavaa lukutaitopäivää! 

Lukutaitopäivä 2020

Lukutaitopäivä 2020

Lukutaitopäivää vietetään jälleen tiistaina 8.9.

 

Lasten ja nuorten säätiö järjestää Lukutunnin (Read hour) tiistaina kello 14.00-15.00.

Lisää tietoa täältä.

Sanomalehtien liitto on julkaissut 10 haastetta aikuisille lukijoille. Valitse yksi ja toteuta se Lukutunnilla kello 14.00-15.00.

Lisää tietoa täältä.

Etäopetusta pohtimassa

Etäopetusta pohtimassa

Projektisuunnittelijamme Taru Toppola antoi toukokuussa Vanajaveden Opiston tuntiopettajille toimivia vinkkejä etäopetukseen. Tässä esityksen tärkeimmät kohdat tiivistetysti:

 

  • Etsi itsellesi ja omalle aineellesi sopiva välinekokonaisuus.
  • Mieti kaiken materiaalin jakokanavat tarkasti.
  • Opeta ja ohjaa tasapuolisesti.
  • Vaihtele ryhmäkokoja.
  • Tue oppimista monimediaisesti.
  • Anna paljon palautetta.
  • Tee kaikesta hauskaa ja motivoivaa!
Englannin kolmas kurssi on julkaistu!

Englannin kolmas kurssi on julkaistu!

Englannin perustaitotietoinen kurssimateriaali julkaistu kurssille Aena3: vuorovaikutus asiointitilanteissa

Kurssivihko on Aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen englannin opintoihin laaditun oppimateriaalikokonaisuuden kolmas osa. Se on jatkoa kursseille Osaan englantia 1. Lähtökohtia englannin opiskelulle ja Osaan englantia 2. Perusviestintää arkipäivän sosiaalisissa tilanteissa.

Se on suunnattu monikielisille opiskelijoille, joiden englannin kielen tiedot ja taidot ovat vielä alkuvaiheessa. Materiaalin ovat tehneet englanninopettaja, suomen kielen opettaja ja matematiikan opettaja yhteistyössä.

Hyötyäkseen kurssista parhaiten opiskelijan olisi hyvä omata keskimäärin tason A1.2 mukaiset taidot Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikolla. Hän hallitsee jo suppean perussanaston, muutamia usein toistuvia tilannesidonnaisia ilmauksia ja kielen rakenteiden perusaineksia.

Kurssissa 3 laajennetaan viestintää omaa välitöntä perhe- ja ystäväpiiriä laajemmalle. Harjoitellaan erilaisia arkisia asiointitilanteita ja opetellaan omaan asuinpaikkakuntaan ja siellä liikkumiseen liittyvää sanastoa. Materiaalissa otetaan edelleen huomioon oppijoiden perustaitojen vahvistamisen tarve. Se on lukutaitotietoista: lukutaitoystävällinen fontti, väljä layout, runsas havainnollistava kuvitus, esimerkit.

Numerotaidot ovat osa tehtäväkokonaisuuksia: asiointitilanteisiin liittyvää matematiikkaa on tehtävissä mukana runsaasti. Materiaaliin on linkitetty QR-koodein myös verkkolisätehtäviä.

Opiskelun tukikieli on suomi, mutta tehtävät eivät perustu suomen kielestä tai suomen kielelle kääntämiseen. Oman kielen käyttö voi olla tärkeä osa opiskelijan sanastotyöskentelyä. Toivomme, että yhdessä toimimisen ilo toistuu jo kolmannen kerran: kieltä opitaan ja käytetään yhdessä!

Arjen numerot- testi julkaistu

Arjen numerot- testi julkaistu

Uusi arjen numerot -testimme on julkaistu!

Testissä kartoitetaan osaajan lukujen hallintaa normaalissa arjessa.

Testi perustuu kuullun ymmärtämiseen ja lukujen hyvään hallintaan. Testissä on aikaraja, ja sen suorittaakseen annetussa ajassa osaaja ei voi kuunnella äänitteitä useaan kertaan. Aikaraja on tarkoituksellisesti melko tiukka.

Testi mittaa myös kykyä lukea tehtävänannot hyvin, sillä vastaukset pitää syöttää pyydetyssä muodossa.

Teetä testi osaajille kokeenomaisesti, pyydä valokuva tulossivusta. Testin voi suorittaa vain kerran tietyn ajan sisällä.

H5P etäopetuksen apuna

H5P etäopetuksen apuna

H5P- tehtäväesimerkkejä

1) Arithmetic Quiz – laskutehtäviä

2) Drag and Drop -raahaa ja pudota

3) Drag the Words – sanojen yhdistelytehtävä

4) Fill the Blanks – aukkotehtävä

5) Find Multiple Hotspots – monta kuvaan upotettua aluetta

6) Find the Hotspot – yksi kuvaan upotettu alue

7) Image Sequencing – kuvien järjestäminen

8) Mark the Words – sanojen korostaminen

9) Multiple Choice – monivalinta

Tähän liittyy kuuntelu

10) Quiz (Question Set) – kysymyspatteri

11) Single Choice Set – monivalinta, johon yksi oikea vastaus

12) Summary – tiivistelmän tekeminen kysymyksiin vastaamalla

13) True/False Question – oikein/väärin-väittämiä

14) Essay – essee

15) Image Pairing – yhdistä kuvat

16) Audio Recorder

17) Flashcards – opettelukortit

18) Image Hotspots – kuvan kuumat pisteet

19) Image Slider – liu’utettava kuvaesitys

20) Interactive Video

21) Speak the Words – vastaa kysymykseen puhumalla

22) Speak the Words Set – vastaa kysymyksiin puhumalla

23) Timeline – aikajana

24) Virtual Tour 360 – virtuaalikierros 360

25) Dictation – sanelu

26) Accordion – tietohaitari

27) Agamotto – muuntuva kuva

28) Chart – kaavio

29) Collage – kuvakollaasi

30) Column – useita tehtäviä samaan kehykseen

31) Course Presentation – diaesitys

32) Dialog Cards – käännettävät multimediakortit

33) Guess the Answer – arvaa vastaus

34) Image Juxtaposition – kuvavertailu

35) Memory Game – muistipeli

36) Personality Quiz – persoonallisuustesti

37) Documentation Tool – projektin dokumentointi