Osaan! – Avaimia aikuisten perustaitoihin ESR-hanke

2018 – 2020

Osaan! – Avaimia aikuisten perustaitoihin on uusi, Euroopan sosiaalirahaston ja valtion rahoittama kaksivuotinen hanke, jonka tavoite on Taito-ohjelman mukaisesti aikuisten maahanmuuttajien perustaitojen parantaminen.

Hanketta toteuttamassa mukana ovat Vanajaveden Opisto, Ammattiopisto Tavastia ja Otavan Opisto.

Kuvassa vasemmalta: Lauri Ylä-Jussila, Katariina Rauhamäki, Päivi Merikanto, Taru Toppola, Kirsi Sojakka ja Juha Mäkirinta.

 

Blogi

9.5.2019 ja 15.5.2019

Perustaitotyöpajat Inkalassa ja Vanajaveden Opistossa, Hämeenlinnassa. Osallistujina oli sekä Vanajaveden Opiston että Ammattiopisto Tavastian opettajia ja muuta henkilökuntaa. Pajassa mietittiin tarvittavia minimitaitoja kuhunkin nivelvaiheeseen ja harjoiteltiin perustaitoja vahvistavien monialaisten tehtävien tekemistä. Keskustelun johdatuksena tehtiin myös opettajille kysely, josta selvisi, että puutteet perustaidoissa ovat hyvin moninaiset: Kysely ja muuta materiaalia. Pajassa tuotettua materiaalia: Terveys ja hyvinvointi.

Perustaitojen minimivaatimukset ammattikoulussa

Matematiikkaa kaikilla tunneilla

16.4.2019

Perustaidot: Maarit Mäkinen: Miten aikuisten perustaidot määritellään

30.3.2019

Numerotaidot-asiantuntijapaja

Loppuviikko Osaan-hankkeessa vierähti matematiikan oppimiskysymysten parissa. Tapasimme perjantaina Otavan Opiston matematiikan opettajien kanssa. Paikalla olivat lisäkseni Taru Toppola, Kirsi Sojakka, Lauri Ylä-Jussila, Ville Mäkinen ja Mika Aarnio. Tapaamisen tavoitteena oli keskustella numerotaidoista lukutaitovaiheessa, alkuvaiheessa ja päättövaiheessa. Tavoite oli myös hahmotella matemaattisia testejä lukutaitovaiheen ja alkuvaiheen alkuun ja loppuun.

Tähän mennessä olemme tehneet sivuille jonkin verran numerotaitoihin liittyvää materiaalia nimenomaan suomen kielen ja reaaliopetuksen tuntisisältöihin. Iltapäivällä suunniteltiin numerotaidon lähtötasotestiä, jossa ohjeet ovat kielellisesti mahdollisimman riisutut. Runko saatiin valmiiksi, ja se toteutetaan digitaalisesti ja viedään nettisivuille. Tämän kevään aikana valmistuu myös alkuvaiheen loppuun soveltuva testi. Tekeillä olevat testit ja tehtävät ovat tarkoitettuja sekä opiskelijoiden itsearviointiin että opettajien työkaluiksi. Opettajan on hyvä  tietää myös oman ainealueen ulkopuoliset vaatimukset ja tiedostaa se, että hän pystyy omilla tehtävävalinnoillaan tukemaan monipuolisesti opiskelijan kehittymistä oppiaineainerajoista välittämättä.

Haluan suositella kaikille Niilo Mäki Instituutin julkaisemaa kirjaa Matematiikan opetus ja oppiminen.Matematiikan opetus ja oppiminen (Jorma Joutsenlahti). Teksti avautuu humanistille ja on jo muutaman luvun jälkeen herättänyt mielenkiintoisia ajatuksia opettamisesta ja oppimisesta. Suomalaiset lapset saavat peruskoulussa yli 1200 tuntia matematiikan opetusta ja tähän päälle tulee vielä esikoulussa ja kotona tehty pohjustus numerotaitoihin. Kaiken tämän lisäksi lapset ovat piirtäneet, askarreleet ja pitäneet kynää kädessä lukuisia tunteja. Lukutaitovaiheessa matematiikan kirjan ensimmäistä kertaa avannut aikuinen opiskelee noin 220 tuntia ennen päättövaiheeseen siirtymistä. Mitkä ovat ne minimitaidot, jotka tulisi tässä ajassa saavuttaa ja mihin opetuksessa tulisi keskittyä? Tämä voisi olla seuraavan blogin aihe ja silloin äänessä on matikisti.

Matemaattisia taitoja ja niiden kehitystä kouluiässä on selitetty monilla kognitiivisilla tekijöillä. Kirjassa mainitaan mm. lukujonotaidot, lukumäärien vertailuun liittyvät taidot, numerosymbolien hallinta sekä yleiset oppimisen valmiudet kuten prosessointinopeus, työmuisti ja tarkkaavaisuus. Keskeisimmäksi matemaattisten taitojen kehitystä ennustavaksi tekijäksi ovat osoittautuneet lukujonotaidot eli kuinka hyvin lapsi osaa luetella lukuja etu- ja takaperin ja kuinka hyvin hän ymmärtää lukujen välisen järjestyksen. Miksi lukujonojen hallinta on niin voimakkaasti sidoksissa matemaattisten taitojen kehitykseen? Lukujonojen hallinta on perustaito ja perustaidon automatisoitumisen myötä resursseja vapautuu vaativampaan ongelmaratkaisuun. Esimerkkinä lukujonojen hallinnasta voi ilmeisesti  mainita kertolaskutaulukon pänttäämisen ja sen ymmärtämisen. Aikuisia maahanmuuttajia ei tutkimuksessa käsitelty, mutta tuskin tulkinta ja panostus on väärä, jos esimerkiksi suomen kielen opetukseen voitaisiin lisätä juuri tällaisia elementtejä.

Lapsi oppii lukemaan melko nopeasti sen jälkeen, kun hän oivaltaa kirjaimen ja äänteen vastaavuuden. Matematiikan oppiminen on luonteeltaan erilaista ja se vaatii paljon harjoitusta. Siinä edetään yksinkertaisimman osataidon oppimisesta kohti monimutkaisempia taitoja ja kokonaisuuksia.

Monelle aikuiselle maahanmuuttajalle peruskoulun yhdeksännen luokan oppimäärä tulee vastaan liian nopeasti. Nostetaan numerotaidot luku- ja kirjoitustaidon rinnalle. Luodaan yhdessä ympäristö, jossa muistetaan lukujonotaidot, työmuistin, tarkkaavaisuuden, oivalluksen ja kielen kehittäminen. Uuden asian oppiminen ja oivaltaminen lisää opiskelijan itsevarmuutta, opiskelutaitoja ja ennen kaikkea motivaatiota. Unohdetaan oppiaineiden rajat ja omat reviirit, opitaan toisiltamme ja vaikutetaan!

Tervetuloa Otavan Opistolle jatkamaan tästä lauantaina 11.5.2019 kello 10.00!

6.3.2019

Vierumäki, Lahti

Opimme ja osasimme hankkeen koko opeporukan voimin Vierumäellä, kuvassa vasemmalta oikealle Otavan opiston historian ja yhteiskuntaopin opettaja Lauri Ylä-Jussila, Ammattiopisto Tavastian englannin opettaja Katariina Rauhamäki ja historian ja suomen opettaja Päivi Merikanto, Vanajaveden Opiston suomen opettaja Taru Toppola, Otavan opiston luonnontieteellisten aineiden opettaja Kirsi Sojakka ja projektipäällikkö Juha Mäkirinta. Päivä oli täynnä tiukkaa vääntöä humanistien ja realistien kesken, ja lopputuloksena saamme nauttia monipuolisista ja monialaisista materiaaleista tulevaisuudessa sivuillamme. Hanke on alkuvaiheessa ja paljon tekemätöntä työtä edessä, mutta kuten edesmennyt mestariliitäjä totesi: metri metriltä se mäki pienenee ja huominen on tulevaisuutta.

25.2.2019

Vantaan Aikuisopisto

Osaan! -hankkeen tavoitteina on aikuisten maahanmuuttajien perustaitojen kehittämisen lisäksi myös verkostoituminen ja koulutus- ja materiaalitarpeiden kartoitus. Tarkoituksena on kartoittaa perustaitojen opetusta eri oppilaitoksissa, joissa opetetaan maahanmuuttajia. Tänään vierailimme Vantaan Aikuisopistolla, koska halusimme täydentää kokonaiskuvaamme aikuisten maahanmuuttajien peruskouluopinnoista. Vantaalla on tehty pitkään ja ansiokkaasti työtä alkuvaiheen opetuksen parissa ja siellä on uskottu ryhmäopettajan malliin.

Tässä listattuna pohdittavia kysymyksiä, joihin haemme vastauksia:

  • Millaiset materiaalit ja OPSit on käytössä ja miten reaaliaineita opetetaan ja miten oppiainesisällöt nivoutuvat toisiinsa?
  • Miten alkuvaihe ja päättövaihe sitoutuvat keskenään ja miten vaatimuksiin päättövaiheessa valmistaudutaan?
  • Millaisia haasteita perustaidoissa on kullakin tasolla?
  • Millaisista perustaitoa kehittävää materiaalia kaivataan, millaista koulutusta kaivataan? Mitkä ovat erityisiä ongelmakohtia?

Marja Repo esitteli Vantaan Aikuisopistoa. Peruskoulussa käytössä on viisijaksoinen lukuvuosi ja kurssit ovat väljästi vuoden aikana. Yläikäraja opinnoissa on 29 vuotta. Lähiopetusta on 28-30 tuntia. Tietokoneluokkia kaksi ja luokat ovat alkuvaiheen käytössä usein. Myös tabletit ovat käytössä.

Ryhmissä tarvitaan paljon kotouttavaa ja tukevaa ohjausta ja toimintaa. Reaaliaineissa käytetään esim. Selkeästi Suomessa -kirjaa, reaaliaineen käsittely niin, ettei opettajan tarvitse olla erikoistunut alaan. Tietokoneilla käydään pääosin tekstinkäsittelyä ja sähköpostin käyttöä. Alkuvaihe mielletään luokkien 6 ja 7 käymiseksi. Oppimateriaaleina hyödynnetään mm. erityisopetuksen kirjoja.

Päättövaiheessa on tällä hetkellä 3 ryhmää. Päättövaihe vastaa 8:tta ja 9:ttä luokkaa. Päättövaiheessa yksi opettaja opettaa kaikki reaaliaineet. Kaikki opettajat ovat ammatillisia opettajia. Aineenopettajat ovat hyvin kielitietoisia Vantaan Aikuisopistolla. Opistolla on myös päättövaiheessa kahden viikon TET-jaksot kaksi kertaa vuodessa.

Päättöarviointi aiheuttaa ongelmia varmasti joka puolella maata, koska kriteerit on annettu arvosanalle kahdeksan. Opetushallituksen linjaukset ja arkipäivän realismi eivät aina kohtaa. Yksikään materiaali ei sinällään sovellu, joten opettajan materiaali voi olla hiukan pirstaleista. Perustaidoissa on vakavia puutteita, jotka pyritään paikkaamaan ennen päättövaihetta.

Materiaalitoiveita esitettiin esimerkiksi nuorille arjen matematiikkaan ja materiaalia, joka tukee kotoutumista. Kartanluku on hyvin vaikeaa ja hahmottaminen on haastavaa. Tähän tarvitaan lisää opetusmateriaalia. Myös alkutason maantietoa ja esimerkiksi arjen karttojen lukutaitoa ja hahmottamista kehittävää materiaalia kaivataan.

Suomen opettajat olivat sitä mieltä, että suomen kielen opetussuunnitelmassa on suppeat aiheet kursseittain ja reaaliaineiden sisältöjen tuomista suomen opetukseen kannatettiin.

Pyrimme järjestämään yhteisen koulutusiltapäivän pääkaupunkiseudulle. Aiheena voisi esimerkiksi olla numerotaidot alkutasolla, toiminnallinen matematiikan opetus ja numerotaitojen tuominen kaikkeen opetukseen. Moni opettaja puurtaa kovin yksin opetussuunnitelman ja materiaalin kanssa, joten kaikki yhteinen tekeminen yhteisen asian äärellä nostaisi varmasti opetuksen laatua ja antaisi uutta näkökulmaa tuntisuunnitelmiin. Mielellämme ujuttautuisimme mukaan AIPE-verkostoon.

Kiitos Marjalle, Maj-Idalle, Marinalle ja Minnalle inspiroivasta keskustelutilaisuudesta. Olemme jälleen askelen verran edenneet kohti täydellistä …

 

19.2.2019

Osaan! osallistui Ammattiopisto Tavastian pedamessuille. Messuilla kyselimme ammattiopiston opettajilta, mitä perustaitoja heidän maahanmuuttajaopiskelijoidensa tulisi vielä vahvistaa ja millaisia perustaitoja kullakin alalla erityisesti tarvitaan. Yhteenvetoraportti aiheesta löytyy tästä: Pedamessut raportti

Pedamessut

15.2.2019

Lahden kansanopisto

Tänään kävimme esittelemässä hanketta ja sivustojamme Lahdessa Lahden kansanopiston aikuisten perusopetuksen opettajille. Totesimme yhdessä, että laadukasta materiaalia ei kenelläkään ole liikaa, ja että reaaliaineiden kurssisisältöjä olisi mahdollista käsitellä myös suomen tunneilla. Myös digimateriaalien käyttöön kaivattiin opastusta. Iloinen yllätys oli, että myös Lahdessa Vanajaveden Opiston sivusto www.osaansuomea.fi on tuttu ja käytössä.

ESR- Osaan avaimia

5.2.2019

Hyvää Runebergin päivää! Tänään Osasimme Lahdessa Hämeen kotouttamisen hankemyllyssä. Paikalla esiteltiin 17 hanketta, joista Osaan! oli yksi. Kuvassa projektipäällikkö Juha Mäkirinta, hankesuunnittelija Taru Toppola ja Taitava Opva ESR-hankkeen projektipäällikkö Tiina Alhainen. Tilaisuudessa sovimme jatkotapaamisesta Lahden kansanopiston aikuisten perusopetuksen koordinaattorin, Tiina Muukan kanssa.

26.1.2019

Educa-messut

Osaan! kävi haistelemassa opetuksen uusia tuulia Educassa. Siellä keskusteltiin mm. Niilo Mäki-instituutin edustajan kanssa lukutaidon ja matematiikan testauksesta. Testit painottuvat usein (suomenkielisiin) lapsiin. Osaan!-hanke haluaa kuitenkin laadukkaita lukemisen testejä aikuisille maahanmuuttajille, joilla ei välttämättä testata lukivaikeuksia, vaan seurataan lukemisen ja matemaattisten taitojen kehittymistä. Mekaanisen lukutaidon nopeuden ja virheettömyyden kehittymisellä on luonnollisesti merkittävä vaikutus luetun ymmärtämiseen. Vierailimme myös Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen pisteellä ja pyysimme päästä tutustumaan PIAAC-hankkeeseen. Osaan!-hanke perustuu PIAAC-hankkeen tutkimustuloksiin, joiden mukaan Suomessa on huomattava määrä perustaidoiltaan heikkoja.

6.12.2018

Hyvää Suomen itsenäisyyspäivää! Tänään Suomi täyttää satayksi vuotta. Osaan!-hanke pyörähti käyntiin, ja projektipäällikkö Juha Mäkirinta ja hankesuunnittelija Taru Toppola hääräilevät uusien nettisivujen parissa.