mennessä Osaansuomessa | syys 9, 2019 | Blogi
9.9.2019 Lukutaitopäivä
Lukutaitopäivän kunniaksi Osaan! testasi lukutaidon testejä Vanajaveden Opiston kotoutumiskoulutuksen moduulin 1 ja 2 opiskelijoiden kanssa. Mekaanisen lukutaidon testit löytyvät täältä. Perustason ryhmillä lukeminen sujui mallikkaasti. Lisäksi opiskelijat lukivat ääneen vähitellen vaikeutuvaa 152 sanan pituista tekstiä 90 sekunnin ajan. Etevimmät pääsivät lähes loppuun asti! Kahden kuukauden kuluttua testit tehdään uudelleen, jotta saadaan tietoa, miten mekaaninen lukutaito kehittyy opintojen edetessä. Lisäksi heidän kanssaan luettiin karttaa, kuvia, kirjoja ja etsittiin tietoa netistä. On tärkeää muistaa lukea opiskelijoiden kanssa myös ääneen ja rohkaista heitä myös lukemaan ääneen kotona. Itsekseen ääneen lukeminen vahvistaa ääntämystä ja lukemisen sujuvuutta, se myös auttaa voimakkaasti suulliseen kielitaitoon painottuneita opiskelijoita ymmärtämään luetun ja puhutun kielen vastaavuuden. Vahva lukemaansa eläytyminen antaa rohkeutta heittäytyä rooliin ja se myös piristää oppitunteja! Lukemisiin!
mennessä Osaansuomessa | elo 23, 2019 | Blogi
23.8.2019 Arjen digitaitojen jäljillä
Kesäloman jälkeen Osaan!-hankelaiset ovat levänneitä ja innokkaina tositoimiin! Osaan! kävi kurkkimassa, miten kansalaisopistoissa opitaan perus- ja digitaitoja. Kansalaisopistojen Liiton järjestämässä teemapäivässä käsiteltiin muun muassa selkokieltä ja sen tärkeyttä kansalaisopistojen opetuksessa, oppimisen ilon saavuttamista olennaisena osana oppimistapahtumaa ja kurssien ja niiden arviointien osaamisperustaisuudesta. Osaamisperustaisuus korostuu voimakkaasti kieltenopetuksessa, sillä taitotasot määritellään sen mukaan, mitä opiskelijat osaavat. Tätä samaa ideaa sovelletaan myös perinteisempään numeroarviointiin esimerkiksi Ammattiopisto Tavastiassa, mutta se on vielä melko läpinäkymätöntä, kun lopputuote on abstrakti numero. Osaan!-hankkeen materiaaleissa osaamisperustaisuus tuodaan läpinäkyväksi, kun tuotetussa materiaalissa myös osaamistavoitteet ovat kirjattuna.
Vanajaveden Opistossa digitaitoja kartuttavat Mikko Itävaara ja Mika Pelvola OPH:n rahoittamassa hankkeessa Arjen digitaidot haltuun. Arjen digitaidot haltuun järjestää muun muassa digimessut Vanajaveden Opistolla 20.9.2019, jossa kaikki saavat tutustua samalla kerralla suureen osaan arjessa tarvitsemiinsa sähköisiin palveluihin. Sen sisarhankkeissa on tuotettu paljon uutta, tässä muutamia poimintoja: Tukiopetuksen tarjoaminen niitä kaipaaville valtionosuustuntien opiskelijoille, tekoälysovellukset perustaitojen tueksi, opistolla tarjotut tietoiskut ajankohtaisista digitaalisen aikakauden aiheista kuten lasten ja nuorten turvallinen netinkäyttö ja vertaistuen tärkeys oppimisessa. Nämä kaikki ovat hyvin hyödyllisiä ja tarpeellisia työkaluja oppijoille ja opettajille, ja kun ne on toteutettu selkeällä kielellä ja esteettömässä muodossa, myös meidän kohderyhmämme pääsee niistä nauttimaan.
mennessä Osaansuomessa | touko 9, 2019 | Blogi
9.5.2019 ja 15.5.2019 Perustaitotyöpajat Hämeenlinnassa
Perustaitotyöpajat Inkalassa ja Vanajaveden Opistossa, Hämeenlinnassa. Osallistujina oli sekä Vanajaveden Opiston että Ammattiopisto Tavastian opettajia ja muuta henkilökuntaa. Pajassa mietittiin tarvittavia minimitaitoja kuhunkin nivelvaiheeseen ja harjoiteltiin perustaitoja vahvistavien monialaisten tehtävien tekemistä. Keskustelun johdatuksena tehtiin myös opettajille kysely, josta selvisi, että puutteet perustaidoissa ovat hyvin moninaiset: Kysely ja muuta materiaalia. Pajassa tuotettua materiaalia: Terveys ja hyvinvointi.
Perustaitojen minimivaatimukset ammattikoulussa
Matematiikkaa kaikilla tunneilla
mennessä Osaansuomessa | maalis 30, 2019 | Blogi
30.3.2019 Numerotaidot-asiantuntijapaja
Loppuviikko Osaan-hankkeessa vierähti matematiikan oppimiskysymysten parissa. Tapasimme perjantaina Otavan Opiston matematiikan opettajien kanssa. Paikalla olivat lisäkseni Taru Toppola, Kirsi Sojakka, Lauri Ylä-Jussila, Ville Mäkinen ja Mika Aarnio. Tapaamisen tavoitteena oli keskustella numerotaidoista lukutaitovaiheessa, alkuvaiheessa ja päättövaiheessa. Tavoite oli myös hahmotella matemaattisia testejä lukutaitovaiheen ja alkuvaiheen alkuun ja loppuun.
Tähän mennessä olemme tehneet sivuille jonkin verran numerotaitoihin liittyvää materiaalia nimenomaan suomen kielen ja reaaliopetuksen tuntisisältöihin. Iltapäivällä suunniteltiin numerotaidon lähtötasotestiä, jossa ohjeet ovat kielellisesti mahdollisimman riisutut. Runko saatiin valmiiksi, ja se toteutetaan digitaalisesti ja viedään nettisivuille. Tämän kevään aikana valmistuu myös alkuvaiheen loppuun soveltuva testi. Tekeillä olevat testit ja tehtävät ovat tarkoitettuja sekä opiskelijoiden itsearviointiin että opettajien työkaluiksi. Opettajan on hyvä tietää myös oman ainealueen ulkopuoliset vaatimukset ja tiedostaa se, että hän pystyy omilla tehtävävalinnoillaan tukemaan monipuolisesti opiskelijan kehittymistä oppiaineainerajoista välittämättä.
Haluan suositella kaikille Niilo Mäki Instituutin julkaisemaa kirjaa Matematiikan opetus ja oppiminen.Matematiikan opetus ja oppiminen (Jorma Joutsenlahti). Teksti avautuu humanistille ja on jo muutaman luvun jälkeen herättänyt mielenkiintoisia ajatuksia opettamisesta ja oppimisesta. Suomalaiset lapset saavat peruskoulussa yli 1200 tuntia matematiikan opetusta ja tähän päälle tulee vielä esikoulussa ja kotona tehty pohjustus numerotaitoihin. Kaiken tämän lisäksi lapset ovat piirtäneet, askarreleet ja pitäneet kynää kädessä lukuisia tunteja. Lukutaitovaiheessa matematiikan kirjan ensimmäistä kertaa avannut aikuinen opiskelee noin 220 tuntia ennen päättövaiheeseen siirtymistä. Mitkä ovat ne minimitaidot, jotka tulisi tässä ajassa saavuttaa ja mihin opetuksessa tulisi keskittyä? Tämä voisi olla seuraavan blogin aihe ja silloin äänessä on matikisti.
Matemaattisia taitoja ja niiden kehitystä kouluiässä on selitetty monilla kognitiivisilla tekijöillä. Kirjassa mainitaan mm. lukujonotaidot, lukumäärien vertailuun liittyvät taidot, numerosymbolien hallinta sekä yleiset oppimisen valmiudet kuten prosessointinopeus, työmuisti ja tarkkaavaisuus. Keskeisimmäksi matemaattisten taitojen kehitystä ennustavaksi tekijäksi ovat osoittautuneet lukujonotaidot eli kuinka hyvin lapsi osaa luetella lukuja etu- ja takaperin ja kuinka hyvin hän ymmärtää lukujen välisen järjestyksen. Miksi lukujonojen hallinta on niin voimakkaasti sidoksissa matemaattisten taitojen kehitykseen? Lukujonojen hallinta on perustaito ja perustaidon automatisoitumisen myötä resursseja vapautuu vaativampaan ongelmaratkaisuun. Esimerkkinä lukujonojen hallinnasta voi ilmeisesti mainita kertolaskutaulukon pänttäämisen ja sen ymmärtämisen. Aikuisia maahanmuuttajia ei tutkimuksessa käsitelty, mutta tuskin tulkinta ja panostus on väärä, jos esimerkiksi suomen kielen opetukseen voitaisiin lisätä juuri tällaisia elementtejä.
Lapsi oppii lukemaan melko nopeasti sen jälkeen, kun hän oivaltaa kirjaimen ja äänteen vastaavuuden. Matematiikan oppiminen on luonteeltaan erilaista ja se vaatii paljon harjoitusta. Siinä edetään yksinkertaisimman osataidon oppimisesta kohti monimutkaisempia taitoja ja kokonaisuuksia.
Monelle aikuiselle maahanmuuttajalle peruskoulun yhdeksännen luokan oppimäärä tulee vastaan liian nopeasti. Nostetaan numerotaidot luku- ja kirjoitustaidon rinnalle. Luodaan yhdessä ympäristö, jossa muistetaan lukujonotaidot, työmuistin, tarkkaavaisuuden, oivalluksen ja kielen kehittäminen. Uuden asian oppiminen ja oivaltaminen lisää opiskelijan itsevarmuutta, opiskelutaitoja ja ennen kaikkea motivaatiota. Unohdetaan oppiaineiden rajat ja omat reviirit, opitaan toisiltamme ja vaikutetaan!
Tervetuloa Otavan Opistolle jatkamaan tästä lauantaina 11.5.2019 kello 10.00!
mennessä Osaansuomessa | maalis 6, 2019 | Blogi
6.3. Asiantuntijapaja Vierumäellä
Opimme ja osasimme hankkeen koko opeporukan voimin Vierumäellä, kuvassa vasemmalta oikealle Otavan opiston historian ja yhteiskuntaopin opettaja Lauri Ylä-Jussila, Ammattiopisto Tavastian englannin opettaja Katariina Rauhamäki ja historian ja suomen opettaja Päivi Merikanto, Vanajaveden Opiston suomen opettaja Taru Toppola, Otavan opiston luonnontieteellisten aineiden opettaja Kirsi Sojakka ja projektipäällikkö Juha Mäkirinta. Päivä oli täynnä tiukkaa vääntöä humanistien ja realistien kesken, ja lopputuloksena saamme nauttia monipuolisista ja monialaisista materiaaleista tulevaisuudessa sivuillamme. Hanke on alkuvaiheessa ja paljon tekemätöntä työtä edessä, mutta kuten edesmennyt mestariliitäjä totesi: metri metriltä se mäki pienenee ja huominen on tulevaisuutta.
