Milloin ja miten sujuva luku- ja kirjoitustaito saavutetaan?
YKI on kielitaidon nƤyttƶtutkinto
Yleiset kielitutkinnot on tarkoitettu aikuisille ja niiden avulla voi kuka tahansa osoittaa toiminnallisen ja viestinnƤllisen kielitaidon yhdeksƤssƤ eri kielessƤ.Ā Kaikissa tutkinnoissa on neljƤ osakoetta: tekstin ja puheen ymmƤrtƤminen, kirjoittaminen ja puhuminen. Puheen ymmƤrtƤmisen ja puhumisen osakokeet jƤrjestetƤƤn studiossa ja muut kirjallisesti luokassa. Tutkinnot alkoivat vuonna 1994 ja sen jƤlkeen reilusti yli 100Ā 000 ihmistƤ on osallistunut tutkintoon Suomessa.
JyvƤskylƤn Yliopiston opettajankoulutuslaitoksen professori Mirja Tarnanen on tehnyt pitkƤn uran Yleisten kielitutkintojen parissa. āYleiset kielitutkinnot tulivat Suomeen aikana, jolloin liityttiin Euroopan Unioniin ja ajateltiin, ettƤ globalisaation myƶtƤ aikuisten kielitutkinnoille on tarvetta. Muutokset maahanmuutossa ja esimerkiksi kansalaisuuslaki vuonna 2003 siirsivƤt painopistettƤ vieraista kielistƤ kotimaisiin kieliin. Aluksi suomen ja myƶhemmin ruotsin kielen tutkinnosta tuli keino osoittaa kansalaisuuden edellyttƤmƤ kielitaito. Valitettava trendi Suomessa on ollut viime vuosina vieraiden kielten opiskelun vƤheneminen ja se on heijastunut myƶs suoraan suoritettujen tutkintojen mƤƤrƤƤnā, kertoo Mirja Tarnanen. āYleisen kielitutkinnon monipuolisen kielitarjottimen arviointi ja digitalisointi ovat keskeisimmƤt tulevaisuuden muutokset. Kansallisen tutkinnon on ennen kaikkea oltava uskottava ja luotettava. Se, mitƤ arvioimme ja miten sen arvioimme, kertoo myƶs siitƤ, mitƤ arvostammeā, painottaa Mirja Tarnanen. TutkintojƤrjestelmƤn kehittƤmiseksi on tehty paljon tƶitƤ ja toivottavaa olisi, ettƤ myƶs vieraiden kielten aikuisopiskelijat lƶytƤisivƤt kielitutkinnon ja osallistujamƤƤrƤt nousivat.
Uusilta Suomen kansalaisilta vaaditaan kielitaitoa
Pohjoismaista Suomessa, Norjassa ja Tanskassa kansalaisuuden saamisen ehtona on riittƤvƤ kielitaito. Ruotsissa ja Islannissa kielitaitovaatimuksia ei ole. Suomessa kielitaitovaatimus on eurooppalaisen viitekehyksen mukainen B1, Tanskassa vaaditaan enemmƤn ja Norjassa tyydytƤƤn vƤhempƤƤn. Taitotasolla B1 henkilƶ kykenee toimimaan arkielƤmƤssƤ itsenƤisesti ja ymmƤrtƤƤ esimerkiksi tutun aihepiirin uutisista pƤƤasiat. Taso A kuvaa alkeiskielitaitoa ja tasolla C oleva henkilƶ pystyy kƤyttƤmƤƤn kieltƤ vaivattomasti vaativissakin tyƶelƤmƤtilanteissa.
Miten tutkintoon kannattaa valmistautua?
Yleisten kielitutkintojen tutkimuskoordinaattori Sari Ahola JyvƤskylƤn Yliopistosta on pitkƤƤn seurannut suomen kielen testitulosten jakaumaa. āKielitaidon taso on laskenut vuosien saatossa ja ihmiset tulevat testiin liian aikaisin ja liian heikolla kielitaidolla. Varsinkin kirjallisissa taidoissa ja niin kutsutuissa testitaidoissa on puutteita. PerƤti kolmannes testattavista tulee toista tai kolmatta kertaa testiin saadakseen sellaisen todistuksen, jolla voivat osoittaa kansalaisuuden edellytyksenƤ olevan kielitaidon. Kielitaidon osoittaminen on ehdottomasti se tƤrkein todistuksen kƤyttƶtarkoitus. Osakokeista erityisesti kirjoittaminen ja puhuminen ovat vaikeimmat osa-alueet. LƤhtƶmaa, opiskelutaidot, ensikieli ja varsinkin se, miten paljon ollaan kontaktissa suomalaisen yhteiskunnan ja suomalaisten kanssa, vaikuttavat tuloksiinā, kertoo Sari Ahola ja korostaa, ettƤ opettajan keskeisin tehtƤvƤ on opiskelijan innostaminen kƤyttƤmƤƤn kieltƤ oppituntien ulkopuolella.
Vaikeimmat osataidot osallistujille ovat tulosten perusteella kirjoittaminen ja puhuminen. Elokuun testissƤ yli puolet kirjoitustehtƤvistƤ arvioitiin tason B1.1 alapuolelle. Puhumisen osakokeen tavoiterajan alapuolelle jƤi lƤhes puolet testattavista. Puheen ymmƤrtƤminen sujui hieman paremmin: B1.1-tason alapuolelle jƤi reilu kolmannes tutkintoon osallistuneista.Ā Parhaiten testattavat selvisivƤt tekstin ymmƤrtƤmisen osakokeesta, sillƤ B1.1-tason alle jƤi noin viidennes testattavista. Sari Ahola on kuunnellut satoja puhenƤytteitƤ ja osaa tyhjentƤvƤsti kertoa, miksi puhumisen osakoe on haastava: āPuhumisen taidot ovat usein heikot, mutta testitasoa ei myƶskƤƤn tavoiteta siksi, ettƤ osallistujat eivƤt noudata tehtƤvƤohjeita eivƤtkƤ puhu annetusta aiheesta.ā
Gizem Ertoprak muutti Suomeen heinƤkuussa 2018 ja noin vuotta myƶhemmin hƤn suoritti Yleisen kielitutkinnon suomen kielen keskitason testin. āEn osannut suomea yhtƤƤn, mutta onneksi pƤƤsin heti kotoutumiskoulutuksen kurssille. Kurssi oli totta kai erinomainen, ja sen lisƤksi tein ja teen edelleen paljon tehtƤviƤ itsenƤisesti opettajien antamien vinkkien mukaan. Minulla on esimerkiksi kotona oma lista adjektiiveista ja verbeistƤ. Joka pƤivƤ kuulen uusia sanoja, jotka lisƤƤn vihkoon ja kerran viikossa kertaan ne kaikki. Hakeudun sellaisiin paikkoihin, joissa kuulen suomalaisten puhuvan ja yritƤn keskustella aina kun se on mahdollista, vaikka en ihan kaikkea ymmƤrtƤisikƤƤnā, kertoo Gizem Ertoprak. TƤllƤ hetkellƤ Ertoprakin listalla on noin 500 sanaa ja viimeisimpinƤ listalle tƤnƤƤn, eli noin reilu vuosi testin jƤlkeen, ovat pƤƤsseet sanat kurkistaa ja asianomainen.
Ertoprakin kielitaidon kehitys on huomattavan nopeaa. KeskimƤƤrin kotoutumiskoulutuksen opiskelijat ovat vuosien saatossa menneet YKI-testiin huomattavasti myƶhemmin kuin Ertoprak. Vuodessa keskitasolle ponnahtaneet opiskelijat voidaan laskea timpurin yhden kƤden sormin. Sari Ahola on samoilla linjoilla: āB1.1-tason saavuttaminen vaatii keskimƤƤrin ainakin kolmen vuoden aktiivisen opiskelun ja halun olla yhteydessƤ ympƤrƶivƤƤn yhteiskuntaanā. Vanajaveden Opiston suomen kielen opettaja Tanja Hannolainen on valmentanut opiskelijoita testiin ja tunnistaa testitilanteen kipukohdat: āKotoutumiskoulutuksessa studion kƤyttƶ ja tehtƤvƤtyypit tulevat tutuiksi jo ensimmƤisillƤ viikoilla, mutta testitilanne on kaikille stressaava. Harjoittelemme paljon keskittymistƤ ja kielen omaa tuottamista. Erityisen haastavaa on se, ettƤ kaikki puhuvat testissƤ samaan aikaan ja muiden puhe tietenkin hƤiritsee. LisƤksi tehtƤvissƤ pitƤƤ kƤyttƤƤ mielikuvitusta ja aikaa on yleensƤ vƤhƤn.ā Vanajaveden Opistossa jƤrjestetƤƤn pari kertaa vuodessa lyhyitƤ valmennuskursseja, joihin voi osallistua kuka tahansa. āKurssi antaa itsevarmuutta, valmiuksia ja vƤhentƤƤ stressiƤ, mutta ihmeitƤ siellƤkƤƤn ei saada aikaan. Jos ei osaa kirjoittaa eikƤ lukea kunnolla, kannattaa tehdƤ pitkƤn aikavƤlin suunnitelma ja aloittaa tavoitteellinen opiskelu esimerkiksi opiston iltakursseilla ja aktiivisesti etsiytyƤ kielenkƤyttƶtilanteisiin Gizemin tavoinā, vinkkaa Hannolainen.
Ihmisten vƤlisessƤ kommunikoinnissa on kyse nimenomaan luonnollisesta reagoinnista saatuun informaatioon: kuuntelemisesta ja reagoinnista. Kielitaito ei ole pelkƤstƤƤn sanojen kƤƤntƤmistƤ kielestƤ toiseen. Se on ennen kaikkea avain kulttuuriin ja sen syvƤllisempƤƤn ymmƤrtƤmiseen.
Juha MƤkirinta, Osaan-hankkeen projektipƤƤllikkƶ