Osaan! -hanke järjestää Jyväskylässä perjantaina 17.1.2020 aikuisten maahanmuuttajien perustaitopäivän opettajille. Aiheina ovat mm. perusopetuksen päättöarvioinnin uudistuminen, numeroitaitojen opettaminen ja uudenlainen oppimateriaalin tuottaminen. Tervetuloa!
Ilmoittautuminen 31.12.2019 mennessä: ilmoittaudu tästä!
Lisätietoja juha.makirinta@kktavastia.fi, puhelin 040 8696413
Vierumäellä tuotettiin opetusmateriaalia yli oppiainerajojen
Kokoonnuimme yhdeksän opettajan voimin Vierumäelle ennen syysloman alkua. Päivän pääasiallinen tavoite oli keskustella eri kokoonpanoissa eri kurssien sisällöistä. Fokuksessa olivat pariopettajuus ja yhteisesti suunniteltavat kurssit Ammattiopisto Tavastiassa. Historian ja suomen kielen opettajat suunnittelivat alkuvaiheen historiakurssin sisältöä ja teemoihin sopivia rakenteita aamupäivän työskentelyssä. Kotitalousopettaja ja biologian opettaja pohtivat projektipäällikön kanssa, miten ravinto, kotitalousopetus ja ihmisen biologia voidaan liittää yhteen. Numeropajassa suomen ja englannin kielen opettajien näkökantoja avarsi matematiikan opettaja. Ryhmän teemana oli miten ravinto, terveys, digi ja numerot voidaan liittää yhteen suomen ja englannin kielen opetuksessa.
Iltapäivällä ryhmiä sekoiteltiin, mutta pitäydyttiin osittain samoissa aiheissa. Loppusyksyn aikana on tarkoitus saada valmiiksi oppimateriaalia suomen kielen kursseihin (As213 ja As212), terveystiedon kurssiin (Ate1) ja luonnontieteiden kurssin (Ayl1). Näihin kursseihin saatiin hyviä ideoita innokkaiden opettajien ryhmätyöskentelyn avulla. Tämän päivän perusteella voimme jälleen todeta, että viisaus lisääntyy ja uusia ideoita syntyy silloin parhaiten, kun olemme oman laatikkomme ulkopuolella, pohdimme tuttujakin kysymyksiä ihan eri kantilta ja saamme työskennelle ihmisten kanssa, jotka ehkä ajattelevat asioista eri tavalla. Meitä kaikkia kuitenkin yhdistää sama kohderyhmä ja yhtenevät tavoitteet. Näiden asioiden johdosta tämän hankkeen luotsaaminen on ihan loistojuttu!
Olimme Taikoja-hankkeiden tapaamisessa 19.9. Pasilassa, ja tapaamisen teemana oli arviointi ja itsearviointi. Arviointi on opetusmaailmassa tällä hetkellä hyvin ajankohtainen aihe. Opettajalle opiskelijoiden arviointi on luonnollinen osa opettajan työtä ja siihen osaamme jo työaikaa varata. Opiskelijatkin arvioivat koulutusta: moduulien 2, 3 ja 4 lopussa opiskelijat tekevät Opal-palautteen. Lisäksi suurin osa opettajista pyytää kurssin lopussa palautetta kurssista.
Itsearviointi, sen sijaan, on taito, jota kaikkien tulee tietoisesti harjoitella. Sekä opiskelijan että opettajan tulee kyetä arvioimaan omia toimiaan. Arvioinnin ensisijaisena kohteena tulisi olla opiskelijoiden oppimisteot. Mitä opiskelijat tekevät tunnilla ja miten opettajan teot ja harjoitteet hyödyttävät oppimisprosessia? Arvioinnin päämäärä on toiminnan ohjaaminen oikeaan suuntaan. Opettaja arvioi toteutettuja harjoitteita ja niiden hyötyjä oppimisprosessissa ja oppija taas arvioi omaa toimintaansa luokassa ja sen ulkopuolella. Vanajaveden kotoutumiskoulutuksessa ryhmät tekevät itsearviointia moduulien keskellä ja lopussa. Yksinkertaisen, taitotasoasteikkoa opettavan, opiskelijalle suunnatun itsearvioinnin löydät sivulta: https://osaansuomessa.fi/opiskelutaidot/
Myös hankkeen täytyy arvioida omia toimiaan. Osaan!-hankkeen projektipäällikkö seuraa jokaisen hanketyöntekijän toimia kuukausittain ja ohjaa toimintaa hankkeen tavoitteita kohti. Lisäksi hankkeella on oma ohjausryhmänsä, joka arvioi etenemistä ja jatkoa puolen vuoden välein. Olemme tehneet useita kyselyitä ja kartoituksia heti hankkeen alettua, ja toimintaa on säädetty näiden pohjalta. Aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksen nykytila -kysely antoi hankkeelle lisäviitoitusta mutta myös vahvistusta siitä, että Osaan! tekee erittäin tarpeellista työtä.
Tänään on tunnustettava tosiasia, että kesä kääntyy kohti syksyä ja päivät lyhenevät lyhenemistään. Miksi syksyllä päivät ovat lyhyempiä kuin kesällä? Kuuluuko tämä asia yleissivistykseen ja olisiko se ymmärtämisen arvoinen asia perustaitokoulutuksissa?
Suomeen perustettiin ensimmäinen kansalaisopisto 120 vuotta sitten ja silloin opistotoiminnalle määriteltiin tavoitteet seuraavasti:
”Tavoitteena oli tieteelliseen tietoon perustuvalla opetuksella nostaa ihmisten sivistystaso sellaiseksi, että työväenluokka kykenisi omin avuin osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja parantamaan olojaan.”
Pääsimme esittelemään hanketta Kansalaisopistojen liiton Umako-koulutuksessa, joka keräsi yleisöä noin 60 henkeä ympäri Suomea. Keskustelu oli vilkasta ja mukaan tarttui uutta tietoa mm. koulutuskentän laajuudesta ja Helsingin Aikuisopiston ohjaustoiminnan arkikäytännöistä Pertti Pyhtilän terveisten saattelemina.
Osaan- hankkeen puheenvuoron viesti oli, että haluamme tässä hankkeessa kiinnittää huomiota siihen, että valitessamme opetettavia sisältöjä huomioisimme painokkaasti kaikki oleelliset perustaidot ja niiden kehittämisen. Opiskelijan kapasiteetti uuden sanavaraston kasvattamisessa on rajallinen, joten kaikkien olisi hyvä listata pieni määrä käsitteitä, kysymyksiä ja muita sanoja, jotka täytyy omaksua. Toivottavaa tietysti olisi, että sanasto ja muu tieto kumuloituisi ja opiskelija pääsisi eteenpäin. Tavoitteena meillä kaikilla on auttaa opiskelijaa ulkoa oppimisesta asian ymmärtämiseen ja sitä kautta omaksutun tiedon soveltamiseen. Meidän kaikkien pitäisi tarjota opiskelijoille mahdollisuus tarkastella maailmaa uusilla silmälaseilla, kehittää luku- ja kirjoitustaidon lisäksi muistia ja ongelmanratkaisutaitoja sekä avata heille numeroiden ja tietotekniikan kiehtova maailma. Arkielämä on täynnä mielenkiintoisia kysymyksiä ja ihmettelyn aiheita. Miksihän metri on muuten metri, ja miksi minuutissa on 60 sekuntia?
Opetatko aikuisia maahanmuuttajia?
Kysyimme aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksen opettajilta kuulumisia peruskoulun nykytilasta. Tutustu raporttiin
Nämä kyselyn tulokset viitoittavat Osaan! -avaimia aikuisten perustaitoihin hankkeen suuntaa jatkossa. Kysely suoritettiin keväällä 2019. Tuloksia on käyty läpi kesällä 2019 ja nyt syksyllä 2019 on toiminnan aika! Tavoitteemme syksylle 2019 ja keväälle 2020 ovat seuraavat:
Liity sivuston www.osaansuomessa.fi oman ainealueesi keskustelualueelle. Lähetä viesti osoitteeseen osaansuomessa@gmail.com
Merkitse kalenteriin perjantai 17.1.2020 kello 10-16. Kokoonnumme tällöin Jyväskylässä ensimmäisille AIPE-päiville keskustelemaan tavoitteista, oppimisesta ja arvioinnista aikuisten perusopetuksen opettajien kesken. Tarkempi ohjelma julkaistaan loppuvuodesta. Paikka: Jyväskylän kristillinen opisto, Sulkulantie 28, 40520 Jyväskylä.
Lukutaitopäivän kunniaksi Osaan! testasi lukutaidon testejä Vanajaveden Opiston kotoutumiskoulutuksen moduulin 1 ja 2 opiskelijoiden kanssa. Mekaanisen lukutaidon testit löytyvät täältä. Perustason ryhmillä lukeminen sujui mallikkaasti. Lisäksi opiskelijat lukivat ääneen vähitellen vaikeutuvaa 152 sanan pituista tekstiä 90 sekunnin ajan. Etevimmät pääsivät lähes loppuun asti! Kahden kuukauden kuluttua testit tehdään uudelleen, jotta saadaan tietoa, miten mekaaninen lukutaito kehittyy opintojen edetessä. Lisäksi heidän kanssaan luettiin karttaa, kuvia, kirjoja ja etsittiin tietoa netistä. On tärkeää muistaa lukea opiskelijoiden kanssa myös ääneen ja rohkaista heitä myös lukemaan ääneen kotona. Itsekseen ääneen lukeminen vahvistaa ääntämystä ja lukemisen sujuvuutta, se myös auttaa voimakkaasti suulliseen kielitaitoon painottuneita opiskelijoita ymmärtämään luetun ja puhutun kielen vastaavuuden. Vahva lukemaansa eläytyminen antaa rohkeutta heittäytyä rooliin ja se myös piristää oppitunteja! Lukemisiin!
Kesäloman jälkeen Osaan!-hankelaiset ovat levänneitä ja innokkaina tositoimiin! Osaan! kävi kurkkimassa, miten kansalaisopistoissa opitaan perus- ja digitaitoja. Kansalaisopistojen Liiton järjestämässä teemapäivässä käsiteltiin muun muassa selkokieltä ja sen tärkeyttä kansalaisopistojen opetuksessa, oppimisen ilon saavuttamista olennaisena osana oppimistapahtumaa ja kurssien ja niiden arviointien osaamisperustaisuudesta. Osaamisperustaisuus korostuu voimakkaasti kieltenopetuksessa, sillä taitotasot määritellään sen mukaan, mitä opiskelijat osaavat. Tätä samaa ideaa sovelletaan myös perinteisempään numeroarviointiin esimerkiksi Ammattiopisto Tavastiassa, mutta se on vielä melko läpinäkymätöntä, kun lopputuote on abstrakti numero. Osaan!-hankkeen materiaaleissa osaamisperustaisuus tuodaan läpinäkyväksi, kun tuotetussa materiaalissa myös osaamistavoitteet ovat kirjattuna.
Vanajaveden Opistossa digitaitoja kartuttavat Mikko Itävaara ja Mika Pelvola OPH:n rahoittamassa hankkeessa Arjen digitaidot haltuun. Arjen digitaidot haltuun järjestää muun muassa digimessut Vanajaveden Opistolla 20.9.2019, jossa kaikki saavat tutustua samalla kerralla suureen osaan arjessa tarvitsemiinsa sähköisiin palveluihin. Sen sisarhankkeissa on tuotettu paljon uutta, tässä muutamia poimintoja: Tukiopetuksen tarjoaminen niitä kaipaaville valtionosuustuntien opiskelijoille, tekoälysovellukset perustaitojen tueksi, opistolla tarjotut tietoiskut ajankohtaisista digitaalisen aikakauden aiheista kuten lasten ja nuorten turvallinen netinkäyttö ja vertaistuen tärkeys oppimisessa. Nämä kaikki ovat hyvin hyödyllisiä ja tarpeellisia työkaluja oppijoille ja opettajille, ja kun ne on toteutettu selkeällä kielellä ja esteettömässä muodossa, myös meidän kohderyhmämme pääsee niistä nauttimaan.
9.5.2019 ja 15.5.2019 Perustaitotyöpajat Hämeenlinnassa
Perustaitotyöpajat Inkalassa ja Vanajaveden Opistossa, Hämeenlinnassa. Osallistujina oli sekä Vanajaveden Opiston että Ammattiopisto Tavastian opettajia ja muuta henkilökuntaa. Pajassa mietittiin tarvittavia minimitaitoja kuhunkin nivelvaiheeseen ja harjoiteltiin perustaitoja vahvistavien monialaisten tehtävien tekemistä. Keskustelun johdatuksena tehtiin myös opettajille kysely, josta selvisi, että puutteet perustaidoissa ovat hyvin moninaiset: Kysely ja muuta materiaalia. Pajassa tuotettua materiaalia: Terveys ja hyvinvointi.
Loppuviikko Osaan-hankkeessa vierähti matematiikan oppimiskysymysten parissa. Tapasimme perjantaina Otavan Opiston matematiikan opettajien kanssa. Paikalla olivat lisäkseni Taru Toppola, Kirsi Sojakka, Lauri Ylä-Jussila, Ville Mäkinen ja Mika Aarnio. Tapaamisen tavoitteena oli keskustella numerotaidoista lukutaitovaiheessa, alkuvaiheessa ja päättövaiheessa. Tavoite oli myös hahmotella matemaattisia testejä lukutaitovaiheen ja alkuvaiheen alkuun ja loppuun.
Tähän mennessä olemme tehneet sivuille jonkin verran numerotaitoihin liittyvää materiaalia nimenomaan suomen kielen ja reaaliopetuksen tuntisisältöihin. Iltapäivällä suunniteltiin numerotaidon lähtötasotestiä, jossa ohjeet ovat kielellisesti mahdollisimman riisutut. Runko saatiin valmiiksi, ja se toteutetaan digitaalisesti ja viedään nettisivuille. Tämän kevään aikana valmistuu myös alkuvaiheen loppuun soveltuva testi. Tekeillä olevat testit ja tehtävät ovat tarkoitettuja sekä opiskelijoiden itsearviointiin että opettajien työkaluiksi. Opettajan on hyvä tietää myös oman ainealueen ulkopuoliset vaatimukset ja tiedostaa se, että hän pystyy omilla tehtävävalinnoillaan tukemaan monipuolisesti opiskelijan kehittymistä oppiaineainerajoista välittämättä.
Haluan suositella kaikille Niilo Mäki Instituutin julkaisemaa kirjaa Matematiikan opetus ja oppiminen.Matematiikan opetus ja oppiminen (Jorma Joutsenlahti). Teksti avautuu humanistille ja on jo muutaman luvun jälkeen herättänyt mielenkiintoisia ajatuksia opettamisesta ja oppimisesta. Suomalaiset lapset saavat peruskoulussa yli 1200 tuntia matematiikan opetusta ja tähän päälle tulee vielä esikoulussa ja kotona tehty pohjustus numerotaitoihin. Kaiken tämän lisäksi lapset ovat piirtäneet, askarreleet ja pitäneet kynää kädessä lukuisia tunteja. Lukutaitovaiheessa matematiikan kirjan ensimmäistä kertaa avannut aikuinen opiskelee noin 220 tuntia ennen päättövaiheeseen siirtymistä. Mitkä ovat ne minimitaidot, jotka tulisi tässä ajassa saavuttaa ja mihin opetuksessa tulisi keskittyä? Tämä voisi olla seuraavan blogin aihe ja silloin äänessä on matikisti.
Matemaattisia taitoja ja niiden kehitystä kouluiässä on selitetty monilla kognitiivisilla tekijöillä. Kirjassa mainitaan mm. lukujonotaidot, lukumäärien vertailuun liittyvät taidot, numerosymbolien hallinta sekä yleiset oppimisen valmiudet kuten prosessointinopeus, työmuisti ja tarkkaavaisuus. Keskeisimmäksi matemaattisten taitojen kehitystä ennustavaksi tekijäksi ovat osoittautuneet lukujonotaidot eli kuinka hyvin lapsi osaa luetella lukuja etu- ja takaperin ja kuinka hyvin hän ymmärtää lukujen välisen järjestyksen. Miksi lukujonojen hallinta on niin voimakkaasti sidoksissa matemaattisten taitojen kehitykseen? Lukujonojen hallinta on perustaito ja perustaidon automatisoitumisen myötä resursseja vapautuu vaativampaan ongelmaratkaisuun. Esimerkkinä lukujonojen hallinnasta voi ilmeisesti mainita kertolaskutaulukon pänttäämisen ja sen ymmärtämisen. Aikuisia maahanmuuttajia ei tutkimuksessa käsitelty, mutta tuskin tulkinta ja panostus on väärä, jos esimerkiksi suomen kielen opetukseen voitaisiin lisätä juuri tällaisia elementtejä.
Lapsi oppii lukemaan melko nopeasti sen jälkeen, kun hän oivaltaa kirjaimen ja äänteen vastaavuuden. Matematiikan oppiminen on luonteeltaan erilaista ja se vaatii paljon harjoitusta. Siinä edetään yksinkertaisimman osataidon oppimisesta kohti monimutkaisempia taitoja ja kokonaisuuksia.
Monelle aikuiselle maahanmuuttajalle peruskoulun yhdeksännen luokan oppimäärä tulee vastaan liian nopeasti. Nostetaan numerotaidot luku- ja kirjoitustaidon rinnalle. Luodaan yhdessä ympäristö, jossa muistetaan lukujonotaidot, työmuistin, tarkkaavaisuuden, oivalluksen ja kielen kehittäminen. Uuden asian oppiminen ja oivaltaminen lisää opiskelijan itsevarmuutta, opiskelutaitoja ja ennen kaikkea motivaatiota. Unohdetaan oppiaineiden rajat ja omat reviirit, opitaan toisiltamme ja vaikutetaan!
Tervetuloa Otavan Opistolle jatkamaan tästä lauantaina 11.5.2019 kello 10.00!
Opimme ja osasimme hankkeen koko opeporukan voimin Vierumäellä, kuvassa vasemmalta oikealle Otavan opiston historian ja yhteiskuntaopin opettaja Lauri Ylä-Jussila, Ammattiopisto Tavastian englannin opettaja Katariina Rauhamäki ja historian ja suomen opettaja Päivi Merikanto, Vanajaveden Opiston suomen opettaja Taru Toppola, Otavan opiston luonnontieteellisten aineiden opettaja Kirsi Sojakka ja projektipäällikkö Juha Mäkirinta. Päivä oli täynnä tiukkaa vääntöä humanistien ja realistien kesken, ja lopputuloksena saamme nauttia monipuolisista ja monialaisista materiaaleista tulevaisuudessa sivuillamme. Hanke on alkuvaiheessa ja paljon tekemätöntä työtä edessä, mutta kuten edesmennyt mestariliitäjä totesi: metri metriltä se mäki pienenee ja huominen on tulevaisuutta.
